Pelit jatkuu syysloman jälkeen

Osa pojista kerkesi syyslomallakin käydä parin päivän korisleirin ja hauskaa oli. Tänään oltiin taas toden edessä, kun HNMKY Pakila tuli Malmille kylään. Pikkuhiljaa alkaa kotisalin rutiinit hoitua ammattimaisesti – ennätysajassa valmiina ylösheittoon.

Ensimmäinen ja toinen neljännes tasaisissa merkeissä

Peli aaltoili mukavasti heittopaikkoja löytyi ja niitä käytettiin. Syöttöjä jaeltiin. Tasaista menoa. MaSulla muutama hassu pallonmenetys, niitä sattuu – toisaalta upeita ajoja ja hienoja heittoja high postista. Namika pelasi perusvahvaa peliä, erinomaista hyökkäysleveypallopeliä ja pisti varmasti palloa korin alta pussiin. Leppoisaa hyvää koripalloa, toki hyvällä tsempillä varustettuna. Puoliajalle siirryttiin parin korin takaa-ajoasemassa.

Puolustuminen unohtui

Pojilla ei ehkä tänään tunnetaso yltänyt missään vaiheessa silloin tällöin nähtyyn flow-tsemppiin. Lieneekö kova fakta se, että uudessa salissa ei vielä ole sitä kotisalin tunnetta – sitä tunnetta mikä kovalla tahkoamisella saatiin Suutarilaan – ei yleisökään tänään syttynyt? Ensimmäisen jakson lopussa valmennusjohto vähän herätteli hakemaan hyökkäyspäässä aktiivisemmin paikkaa, toisen jakson alussa piti puuttua puolustuspään asioihin. Teemana oli stopata pallo, puolustaa mies miestä vastaan ja sulkea hyökkääjä pois puolustuslevypalloista. Jokin mystinen muistin pyyhkiintyminen tapahtui puoliajalla, seurauksena kolmannella neljänneksellä viisi koria takkiin. Ero hieman repesi.

Loppukiri ei riittänyt

Pojathan eivät tunnetusti luovuta ja pelin lopussa yritettiin vielä pistää hyrskyn myrskyn ja hetkittäin siinä onnistuttiinkin. Namika Pakila ei kuitenkaan hämmentynyt, ei yhtään ja upeilla yksilöharhautuksilla vierailijat pistivät meidän poikia buffan puolelle sen verran rivakkaan tahtiin, että toiset viisi koria Namika vielä eroa repäisi.

Reilut parikymmentä pistettä oli Namika tänään parempi.

Tänään ei kuitenkaan kaiken kaikkiaan ollut ollenkaan huono peli – vähän terävämmällä puolustusasenteella – tilanne olisi voinut olla ihan toinen. Pojat selkeästi alkavat tottua jo isoihin koreihin, sarjan fyysisyyteen ja itseluottamus kasvaa. Loppusyksy tässä vielä treenataan. Keväällä tulee jo voittoja, siitä voimme olla täysin varmoja!

Hyvä peli – Kiitos Namika Pakila – Kiitos tuomarit – on tämä vaan niin ylettömän hauskaa katsoa poikien matseja – ei voi mitään – Kiitos MaSu 07/08!